Capgemini vastasi valtion TEHO-TIVI -hankkeen selvitystyön toteutuksesta
1.06.2005
Julkishallinnossa saavutettu selkeitä tehostamishyötyjä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä
Hallitus totesi maaliskuisessa valtiontalouden kehyspäätöksessä, että julkisten menojen arvioitua nopeampi kasvuvauhti on vakavin haaste koko kansantalouden vakaudelle. Apua julkissektorin kasvaviin kustannuksiin ja heikkoon tuottavuuteen on saatavissa tieto- ja viestintätekniikan tehokkaasta käyttöönotosta.
TEHO-TIVI-hankkeessa on pääministeri Matti Vanhasen toimeksiannosta selvitetty tieto- ja viestintätekniikalla aikaansaatuja tehostamishyötyjä. Hankkeen tänään julkaistavassa loppuraportissa on kuvattu ja analysoitu kymmenen onnistunutta hanketta, joissa tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotosta ovat hyötyneet palveluja käyttävät asiakkaat samalla kun toiminnot ovat tehostuneet. Analyysien pohjalta esitetään suosituksia kaikille julkishallinnon toimijoille.
Selvityksessä nousi keskeisesti esille asiakaslähtöisyyden ja toimintamallien uudistamisen merkitys mitattaessa tieto- ja viestintätekniikkahankkeiden onnistumista. Kun kehitystyön lähtökohtana on asiakas (potilas, oppilas, verovelvollinen jne.) ja vastuullinen asiakkuus, asiakaspalvelut paranevat ja toiminnat tehostuvat monella tapaa. Mikäli tieto- ja viestintätekniikalla halutaan merkittäviä tehostamishyötyjä, on samalla kyettävä uudistamaan palveluprosesseja, toimintatapoja, henkilöstö- ja palvelurakenteita sekä ohjaus- ja johtamiskäytäntöjä. Selvityksen mukaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto ei yksinään paranna merkittävästi tuottavuutta tai lisää kustannusvaikuttavuutta.
Keskeiset ehdotukset
Hankkeen ohjausryhmä suosittaa kehittämisen painopisteen siirtämistä nykyisten toimintamallien uudistamiseen hyödyntäen samalla teknologian mahdollisuuksia. Tämä edellyttää mm. nykyisten ja tavoitetilan mukaisten palveluprosessien kuvaamista.
Analysoitujen hankkeiden tuloksia toivotaan sovellettavan laajasti julkishallinnossa. Esimerkiksi keskittämällä kirurgisia, laboratorio- ja taloushallinnon palveluja yhteen yksikköön ja antamalla niille riittävä toimintavapaus oman organisaationsa, omien prosessiensa ja kannustejärjestelmiensä kehittämiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen, on saatu merkittäviä tuottavuushyötyjä.
Tekstiviestien hyödyntämiseen pohjautuvaa ajanvarausta on menestyksekkäästi sovellettu eräissä terveydenhuoltopalveluissa. Vastaavanlainen malli on sovellettavissa myös muissa ajanvaraustoiminnoissa. Etäopetukseen kehitetty järjestelmä taas on sovellettavissa myös neuvottelujen järjestämiseen, ryhmätöiden tekoon tai harvinaisen osaamisen hyödyntämiseen.
Ohjausryhmä on tehnyt myös valtakunnantasoisia suosituksia, jotka koskevat raportin ehdotusten ja kokemusten levittämistä, innovaatioiden hyödyntämistä ja rakenteellisten uudistusten osaamistason nostamista.
Ohjausryhmä ehdottaa, että merkittävimpien tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien palvelumallien ja toimintainnovaatioiden tuotteistamiseen ja monistamiseen panostetaan voimakkaasti. Esimerkiksi TEKES voisi toimia julkisen sektorin keskeisenä palveluinnovaatioiden verkottajana ja tuotteistajana. Innovaatioiden monistamiseen tarvittaisiin valtio- ja kuntasektorin yhdessä rakentama verkosto ja keskitetty ohjausorganisaatio, joka voisi olla aluksi projektiluontoinen yhteistoimintaorganisaatio.
Ohjausryhmä ehdottaa lisäksi, että kun rahoitetaan uudistamis- tai pilottihankkeita asianomaisen organisaation ulkopuolisella julkisella rahoituksella, rahoituspäätöksessä edellytetään saatujen kokemusten ja toimintainnovaatioiden dokumentointia sekä tallentamista “innovaatiopankkiin”.
Tieto- ja viestintätekniikan hyötyjen maksimointi edellyttää julkishallinnossa palveluinnovaatioiden tehokkaan monistamisen lisäksi varsin usein muutoksia hallinto- ja palvelurakenteissa. Ohjausryhmä ehdottaakin arvovaltaisen ja asiantuntevan selvityshenkilön nimeämistä valmistelemaan monistamista ja rakenneuudistuksia tehostavien verkostojen käytännön toteutusta.
Selvitystyön käytännön toteutuksesta on vastannut Capgemini Finland Oy yhteistyössä case-hankkeiden edustajien kanssa. Selvitystyön ohjauksesta ja suositusten laadinnasta on vastannut pääministerin nimittämä ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut tietoyhteiskuntaohjelman ohjelmajohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja ja jäseninä JUHTAn pääsihteeri Markku Nenonen sekä valtiovarainministeriön neuvottelevat virkamiehet Juhani Korhonen ja Raili Mäkitalo.
TEHO-TIVI-hankkeessa arvioidut hankkeet
Ajoneuvohallintokeskus - mobiilipalvelut
Espoon kaupunki - toimeentulotuen asiakasprosessi
Kansaneläkelaitos -
asianhallintahanke
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu - Lapin etäopetuksen
kehittäminen
MediNeuvo Oy / Kotka - terveydenhuollon neuvontapalvelujen
kehittäminen
Lahden seutu - gsm-ajanvaraus sosiaali- ja terveyspalveluissa
(hammasaikapilotti)
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri - laboratorioliikelaitos
Seutukeskus Oy Häme - taloushallinnon keskus
Tekonivelsairaala Coxa Oy -
kokonaistoimintamalli
Verohallitus - veroehdotus
TEHO-TIVI-hankkeen
loppuraportti “Tieto- ja viestintätekniikalla tehostamishyötyjä”
Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja,
valtioneuvoston kanslia, p. (09) 1602 2363
Neuvotteleva virkamies Raili
Mäkitalo, valtiovarainministeriö, p. (09) 1603 4869