Capgeminin tutkimus Euroopan energiamarkkinoista
1.04.2008
Konsultointi-, teknologia- ja ulkoistuspalveluja tarjoava Capgemini on julkaissut järjestyksessään yhdeksännen Euroopan energiamarkkinoiden tilaa tarkastelevan European Energy Markets Observatory -tutkimuksen (EEMO). Sen mukaan Euroopan energiamarkkinoiden keskeiset haasteet liittyvät energiantuotannon turvaamiseen. Tämä tarkoittaa energian tuotannon turvaamista suhteessa EU:n hiilidioksidipäästöjen tavoitteisiin, maakaasun jakelun turvaamista Venäjän ja EU:n kiistojen keskellä sekä energiamarkkinoiden kehittämistä entistä joustavammaksi ja kilpailukykyisemmäksi.
Sähkön kuluttajahinnat korkealla
Tutkimus myös tarkasteli luoko Euroopan komission uusi sääntelypaketti joustavammat ja kilpailukykyisemmät energiamarkkinat kuin sen ns. kaksi ensimmäistä direktiiviä. Tutkimus paljastaa, että EU-maissa, joissa energiamarkkinat ovat olleet avoinna kilpailulle yli kolmen vuoden ajan, sähkön kuluttajahinta on ollut keskiarvoa korkeampi. Ainostaan Suomen ja Espanjan sähkönhinta on ollut alle keskiarvon. Sähkön kuluttajahintojen haarukka on Euroopassa suuri, 0,06 euroa - 0.20 euroa kilowatilta. Alhaisin sähkönhinta on tutkimuksen mukaan Suomessa, Puolassa, Ranskassa ja Espanjassa. Kalleinta se on Norjassa, Irlannissa, Hollannissa ja Saksassa.
Koska Euroopan komission kaksi ensimmäistä direktiiviä ei ole tuonut alennuksia sähkönhintaan, nähtäväksi jää lisääkö 3. direktiivi kilpailua Euroopan energiamarkkinoilla lainkaan. Capgeminin mukaan parannusta tilanteeseen toisi hallinnollisten prosessien yksinkertaistaminen sijoittajien riskien pienentämiseksi, taloudelliset kannustimet sähköverkkoja yhdistämiseen tähtäävien investointien lisäämiseksi sekä uusien sähkön siirto- ja tukkumarkkinoiden hallintajärjestelmien käytön laajentaminen.
Sähkön tukkumarkkinoiden kehitys positiivista
Vastaavasti sähkön tukkumarkkinat ovat kehittyneet tutkimuksen mukaan positiiviseen suuntaan Euroopassa. Vuoden 2006 aikana Euroopan sähköpörsseissä myydyn sähkön määrä kasvoi 19 prosenttia ennätykselliseen 4,509 TWh:hon. Tällä hetkellä Länsi-Euroopassa on 11 sähköpörssiä, joista 2 uutta ovat Belpex Belgiassa ja OMIP Portugalissa ja Espanjassa.
Belpex optimoi Belgian, Hollannin ja Ranskan rajat ylittävän kapasiteetin päiväksi kerrallaan, mikä jossain määrin harmonisoi hintatasoa. Samanlaisen yhteistyön odotetaan tapahtuvan myös Pohjoismassa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa, kun verkkojen yhteensopivuutta on parannettu ja kun Saksan ja Ranskan sähköpörssien konsolidointi etenee. Yhtenäisestä eurooppalaisesta sähkömarkkinasta ollaan kuitenkin vielä kaukana, sillä merkittäviä parannuksia erillisten sähköverkkojen yhdistämiseksi ja pullonkaulojen poistamiseksi ei ole tehty tarpeeksi.
Lisäkapasiteetin rakentaminen ristiriidassa päästötavoitteiden kanssa
Vaikka sähköntuotannon turvaamiseksi on tehty paljon parannuksia, ne eivät ole linjassa EU:n hiilidioksidipäästöjen tavoitteiden kanssa. Vuonna 2006 sähköyhtiöt investoivat vahvasti uusiin voimalaitoksiin vastatakseen sähkön kysynnän kasvuun. Suunniteltujen voimalaitosten yhteenlaskettu tuotanto on 190 GW:a. Kun uusia voimalaitossuunnitelmia vertaa EU Climate Change 2006 -ohjelman tavoitteisiin, on niillä negatiivinen vaikutus Euroopan hiilidioksidipäästöihin, sillä 81 prosenttia uusista voimalaitoksista käyttää fossiilisia polttoaineita.
Uusiutuvan energian osuus koko Euroopassa tuotetusta energiasta oli 6,5 prosenttia. Vaikka kasvu oli huimaa joissakin EU-maissa, kuten Espanjassa ja Saksassa, silti ollaan kaukana EU:n tavoitteesta: 12 prosenttia vuoteen 2010 mennessä ja 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2006 energian kulutus kasvoi 1,4 prosenttia Euroopassa. Tämä on myös ristiriidassa EU:n tavoitteen kanssa vähentää kulutusta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.
Onko kaasunjakelu vaarassa Euroopassa?
Capgeminin tutkimus varoittaa, että maakaasun jakelun turvaaminen on uhattuna Venäjän ja EU:n välisten ristiriitojen vuoksi. EU:n vuonna 2007 julkaisema ”vastavuoroisuuden klausuuli” estää ulkopuolisten sijoittajien, myös venäläisten, valtaamasta Euroopan kaasu- ja sähkönjakeluverkkoja. Tämä oli vastaus siihen, että Gazprom voisi hallita myös Euroopan verkkoja, kuten se jo tekee suurelle osalle Eurooppaan tulevista verkoista.
Eurooppa on pitkälti riippuvainen kaasun tuonnista. Vuonna 2006 54 prosenttia Euroopan käyttämästä kaasusta oli tuontikaasua. Venäjän osuus oli 25 prosenttia. EU:n Green Bookin mukaan 50 prosenttia Eurooppaan tuodusta kaasusta tulee Venäjältä vuonna 2030. Tutkimuksen mukaan kaasu on kalleinta kuluttajille Saksassa, Tanskassa, Irlannissa ja Hollannissa.
Lisätietoja
Capgemini Finland Oy, viestintä
Marja Jokinen
Puhelin: 050 5810 264
Sähköposti: marja.jokinen@capgemini.com
Capgemini
Capgemini tarjoaa konsultointi-, teknologia- ja ulkoistuspalveluja maailmanlaajuisesti.
Yhtiön palveluksessa on 83 500 työntekijää, joista 700 Suomessa. Capgeminillä
on toimipisteitä yli 30 maassa. Yhtiön yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2007
oli 8,7 miljardia euroa. Lisätietoa osoitteista www.capgemini.com ja www.fi.capgemini.com.