Oman palvelutuotannon siirto matalan kustannustason maihin on kasvussa suomalaisyrityksissä
21.08.2006
Capgeminin selvityksen mukaan suomalaisten yritysten oman palvelutuotannon siirto matalan kustannustason maihin on lähtemässä voimakkaaseen kasvuun. Palvelutuotannolla tarkoitetaan selvityksessä asiakaspalvelua, tuotekehitystä, taloushallintoa, ostotoimintaa, markkinointia, myyntiä ja logistiikkaa. Capgemini haastatteli 18 suuren suomalaisyrityksen edustajaa kevään 2006 aikana.
Nyt tehty selvitys täydentää Capgeminin maaliskuussa 2006
julkaisemaa European CIO Survey -tutkimusta, jossa tutkittiin
suuryritysten tietohallintojohtajien näkemyksiä tietotekniikan
ulkoistamisesta. Tutkimuksen mukaan tietotekniikan palveluiden
ulkoistaminen matalan kustannustason maihin kaksinkertaistuu seuraavan
kahden vuoden aikana.
Myös muiden kuin tietotekniikkapalveluiden osalta palvelutuotannon
siirron matalan kustannustason maihin arvioidaan kiihtyvän. Tämä johtuu
kansainvälisen kilpailun edellyttämästä kustannustehokkuudesta, matalan
kustannustason maiden palvelutarjonnan kasvusta ja kotimaisen työvoiman
heikentyneestä saatavuudesta. Capgeminin kokemuksen mukaan toimintojen
siirrolla voidaan saavuttaa 20-70 prosentin kustannussäästöt
toiminnoista ja nykyisestä kustannustasosta riippuen.
Tietojärjestelmien sijaan nyt ulkoistetaan kokonaisia liiketoimintaprosesseja
Suurimmat ja kansainvälisimmin toimivat suomalaisyritykset ovat jo
siirtäneet matalan kustannustason maihin muutakin palvelutuotantoaan
kuin IT-palveluja. Aiempien vuosien tietojärjestelmäulkoistusten sijaan
nyt keskitytään yhä enemmän kokonaisten liiketoimintaprosessien
ulkoistamiseen. Erityisesti taloushallinnon palveluiden tuottaminen
matalan kustannustason maissa on voimakkaassa kasvussa. Kaukomaiden
rooli suomalaisyhtiöiden tutkimus- ja tuotekehitystyön tekijänä on myös
kasvussa osittain kustannussyistä ja osittain siksi, että paikalliseen
teknologiaan ja markkinoihin on helpompi sopeutua tekemällä
tuotekehitystyötä paikan päällä.
Matalan kustannustason maihin siirretyt palvelut tuottaa useimmiten
ulkopuolinen palveluntarjoaja. Muutamat suurimmat yritykset ovat
perustaneet matalan kustannustason maihin myös omia palvelukeskuksiaan.
Yrityksen kotimaisuus tai pieni koko mainittiin Capgeminin
selvityksessä useimmiten pääasialliseksi syyksi niissä yrityksissä,
joissa palvelutuotannon siirtämistä matalan kustannustason maihin ei
ole vakavasti harkittu. Palvelutuotannon ulkoistaminen on jo jonkin
aikaa ollut vahvassa kasvussa Suomessa, mutta toistaiseksi
ulkoistamisia on tehty pääosin maan rajojen sisällä.
Kielialueen pienuus rajoittaa merkittävästi matalan kustannustason
maiden osaamisen hyödyntämistä suomalaisyrityksissä. Esimerkiksi
Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa palvelutuotannon siirtoa
helpottaa se, että Intiassa on 50 miljoonaa englantia äidinkielenään
puhuvaa työntekijää. Suomen mahdollisuudet oman äidinkielen käyttöön
rajoittuvat pääosin lähialueelle Viroon.
Suuret palveluntarjoajat kasvavat
Valtaosa palvelutuotannon siirrosta matalan kustannustason maihin
tulee edelleen tapahtumaan ulkoistusten ja ulkopuolisten
palveluntuottajien kautta. Suurimmalla osalla suomalaisista yrityksistä
omat palveluvolyymit eivät ole riittävän suuria, jotta palvelutuotannon
siirto matalan kustannustasoin maihin olisi kannattavaa.
Suurten ja kansainvälisesti toimivien palveluntuottajien osuus tulee
kasvamaan, koska ne kykenevät yksittäisiä yrityksiä paremmin
hyödyntämään matalan kustannustason maita omassa palvelutuotannossaan
ja pystyvät näin tarjoamaan asiakkailleen kustannus- ja laatutasoltaan
houkuttelevia ulkoistusratkaisuja.
Tutkimusraportti löytyy Capgeminin verkkosivuilta.
Lisätietoja:
Jarkko Orjatsalo
Capgemini Finland Oy
Puhelin: 050 564 1084
Sähköposti: jarkko.orjatsalo@capgemini.com
Capgemini
Capgemini tarjoaa konsultointi-, teknologia- ja ulkoistuspalveluja
maailmanlaajuisesti. Yhtiön palveluksessa on yli 61 000 työntekijää,
joista lähes 600 Suomessa. Capgeminillä on toimipisteitä yli 30 maassa.
Yhtiön yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2005 oli 6,954 miljardia
euroa. Lisätietoa osoitteista www.capgemini.com ja www.fi.capgemini.com.